STADIN SLANGIN JUURET Kieli on syntynyt ja kehittyy ihmisten toimiessa yhdess� toistensa kanssa. Kieli on siis v�line itsens� ilmaisemiseen ja ajatusten v�litt�miseen toiselle ihmiselle: viestint��. Taustalla vaikuttavat aina yhteiskunnalliset rakenteet ja tapahtumat. Juuret-osa valottaa Helsingin ja Stadin slangin taustaa vuosilta 1550-1890. STADIN SLANGIN SYNTY JA KEHITYS Stadin slangi syntyi satakunta vuotta sitten Helsingin pohjoisissa ty�l�iskortteleissa.Monikielisess� kaupungissa lapset ja nuoret kehittiv�t tarpeisiinsa oman slangin. Sotia (1939-1945) edelt�nytt� slangia sanotaan "vanhaksi", sotien j�lkeist� "uudeksi". Sotien j�lkeinen, etenkin 1960-luvun, muuttoliike p��kaupunkiseudulle, tiedotusv�lineiden tekninen kehitys ja yleistyminen, sek� anglo-amerikkalainen nuorisokulttuuri ja englannin kieli vaikuttivat Stadin slangiin: ruotsalaisper�isten sanojen osuus v�heni suomalaisper�isten kustannuksella - englantilaisper�iset tekiv�t tuloaan. KATSO MY�S: HEIKKI PAUNOSEN KIRJOITUKSET SLANGIN TUTKIMUKSEN HISTORIASTA STADIN SLANGIN JUURETHELSINKI, KAUPUNKIPAHANEN V��R�SS� PAIKASSA (1550-1640)Helsingin eli Stadin slangin juuret ulottuvat aina Helsingin perustamiseen asti. Ruotsin kuningas Kustaa Vaasa perusti Helsingin 1550 Vantaajoen suistoon Helsingeforsin partaalle kilpailemaan Suomenlahden kauppamarkkinoista Hansaan kuuluneen Tallinnan kanssa. My�s Ruotsin puolustuspoliittisia strategiakaavailuja oli hankkeen taustalla, samoin laittoman, uusmaalaisten harjoittaman "talonpoikaispurjehduksen" kitkeminen. Uuteen kaupunkiin pyrittiin saamaan asukkaita sek� porkkanan ett� kepin keinoin: Porvoon, Tammisaaren, Rauman ja Ulvilan porvareille (=kauppiaille) luvattiin verohelpotuksia, annettiin oikeuksia k�yd� ulkomaankauppaa ja v�lill� l�hetettiin jyrkki� uhkauksiakin. Mutta huonoin tuloksin: vain muutama sata "kaupunkilaista" vietti kituliasta, mutta suhteellisen turvallista el�m�� kruunun perustaman Kuninkaankartanon suojassa. (T�m� "Vanhakaupunki" sijaisee noin 6 km nykykeskustasta pohjoiseen, H�meentien loppup��ss�.)
- M� londasin naapurin j�b�lt� rummut.- Ai. M� en oo hiffannukaa et s� skulaat rumpuja. - No, emm� skulaakaan. Muttei skulaa nyt naapurin j�b�k��n. (Jutut J. M�kel�n "Hauska Helsinki" -kirjasta (JM) mukailtuina) Kenraalikuvern��ri Pietari Brahe (1602-1680) siirr�tti Helsingin kaupungin 1640-luvun alkuvuosina etel�iselle Vironniemelle, nykyisen Kruununhaan Meritullintorin seutuville. (Alunperin se piti siirt�� S�dern�sin niemelle, S�rkkaan, mutta Vironniemi havaittiinkin paremmaksi). Syvempi satama vilkastutti laivaliikennett� ja kaupank�ynti� suuresti. Nyt avoinna olivat Suomenlahti, It�meri ja Atlantti taloudellisine mahdollisuuksineen, mutta my�s vaaroineen - vuosisatoja vihollinen oli tullut useimmiten juuri merelt�. It�isen naapurimaan sotilaat valtasivat ja polttivatkin Helsingin lukuisia kertoja. Kaupunkilaisten el�m�� tekiv�t ep�miellytt�v�ksi muutkin ik�v�t tapahtumat. Toistuvat tulipalot, ajoittainen ruuan puute, sek� kulkutaudit tappoivat v�est��: esim. ruttoon kuoli vuonna 1710 kolmannes kaupungin asukkaista eli noin 650 henke�. Suomen sodan seurauksena 1809 Suomi, ja siin� sivussa my�s Helsinki, vaihtoivat omistajaa: Ruotsin valtakunnan takamaasta tuli autonominen Ven�j�n suuriruhtinaskunta. SUOMENKIELINEN HELSINKI KESKELL� RUOTSALAISALUETTA Helsinki perustettiin 1550 keskelle ruotsinkielist� seutua, Uudenmaan rannikolle. Kaupungilla ei n�in ole ollut omaa luonnollista suomenkielist� murrepohjaa. P��kieli oli suomi parin sadan vuoden ajan suomenkielisen siirtolaisv�est�n ansiosta. Moni kaupunkilainen osasi kyll� v�ltt�v�sti em�maan, Ruotsin valtakunnan, kielt�, sill� olihan ruotsi hallinnon (virastojen) ja suppean sivistyneist�n kieli. Sujuva kaksikielisyys onkin ollut leimallista helsinkil�isille kautta vuosisatojen. Ruotsin kieli vahvisti asemiaan 1700-luvun j�lkipuolella, aluksi Sveaborgin ansiosta: "Viaporia" rakentamaan (1748-94) palkattiin runsaasti k�sity�l�isi� Ruotsista. My�hemmin Sveaborgin kautta Helsinkiin v�littyi runsaasti eurooppalaisia kulttuurivirtauksia. Suomi irrotettiin 1800-luvun alussa Ruotsista, mutta yh� ruotsin kieli yleistyi Helsingiss�. Suomenlinnasta ja sen historiasta
- Kurren likka p��s sitte jiftiksee!- Katos helkkari. Ket�s se glaidu s�lli on? Tsennaaks m� sen?. - No, tsennaat tieteskin, se on Kurre. (JM) Ven�j� halusi uuden suuriruhtinaskunnan p��kaupungin olevan l�hell� Pietaria. Turun katsottiin sijaitsevan liiaksi Tukholman vaikutuspiiriss�. Helsingin sijainti oli hyv� ja sill� oli suojanaan uusi "Viaporin" merilinnoitus. Helsinki nimitettiin autonomisen Suomen p��kaupungiksi 12. huhtikuuta 1812 ja virastot ja laitokset siirrettiin Turusta 1819 Helsinkiin. Kaupungin uuden empirekeskustan laati J. A. Ehrenstr�m (1762-1847)ja rakennukset piirsi C. L. Engel (1848-1840). Turun akatemia muutti Helsinkiin 1828 ja se sai nimen Suomen Keisarillinen Aleksanterin-Yliopisto. Ruotsinkielist� virkamiehist��, sivistyneist�� ja porvaristoa muutti uuteen p��kaupunkiin. Monet suomenkieliset, tai jo alkuaankin kaksikieliset ty�l�isperheet, katsoivat parhaaksi, sosiaalisen nousun toivossa, siirty� k�ytt�m��n vallasv�en kielt�. Korkeat ven�l�iset hallintomiehet ja Helsinkiin sijoitetut sotilaat sek� merkitt�v�n kokoinen kauppiaskunta toivat ven�j�n kielen katukuvaan. Helsingin kaupungin v�est�st� olikin 1800-luvun alkuvuosikymmenin� �idinkielelt��n vain alle 5% suomenkielisi�, eli noin 200 asukasta vajaasta 4500:sta. TEOLLISTAMINEN SYNNYTTI SIIRTOLAISUUDEN HELSINKIIN Ven�j�n tsaari Aleksanteri II:n hyv�ksym�n elinkeinoel�m�n vapauttamisen seurauksena alkoi Suomessa kiivas teollistamisen kausi 1860-80 -luvuilla, my�hemmin kuin muualla Euroopassa. Helsinkiin syntyi tehtaita, joihin tuli ty�h�n tuhansittain siirtolaisia muualta Suomesta. Kun Suomen kaupunkien v�est�st� 1850 asui 19% Helsingiss�, oli tuo luku 1920 jo 35%. Ty�v�ki oli kotoisin suomenkielisilt� alueilta Etel�-H�meest� ja Uudeltamaalta, mutta my�s Pohjanmaalta ja aina Savosta asti. Siirtolaiset toivat oman kielellisen lis�ns� jo entuudestaan monikieliseen Helsinkiin. KANSALLINEN HER��MINEN NOSTI SUOMEN KIELEN ASEMAA (1830-1865) L�nsi-Euroopassa virinnyt kansallismielisyys ("kansallisromantiikka") vaikutti my�s t��ll� ja suomen kieli nousi harrastukseksi sivistyneist�n keskuudessa. Perinteisestih�n kulttuurin, koulujen ja yliopiston sek� hallinnon kieli oli ruotsi. Perustettiin Suomalaisen Kirjallisuuden Seura ja kulttuuripoliittinen Lauantai-seura. Vuosisadan puoliv�lin tienoilla tuli moni "kulttuuripersoona" julkisuuteen teoksillaan: A.I. Arwidsson oli jo aiemmin pitk��n ja kiivaasti taistellut suomen kielen aseman puolesta. Elias L�nnrot, 1. suomen kielen professori, kohotti kansalaistuntoja Kalevalallaan. J.L. Runeberg kirjoitti, ruotsiksi, is�nmaallisia s�keit� Saarij�rven Paavosta ja Sven Tuuvasta. M.A. Castren tutki suomen sukukieli� ja Suomen suvun alkuper��. Sakari Topelius popularisoi historiaa, ruotsiksi, Maamme-kirjassa ja V�lsk�rin kertomuksissaan. J.V. Snellman kirjoitti suomalaisuusaatteesta Maamiehen yst�v� ja Saima -lehdiss��n. Kieliohjelmassaan Snellman vaati suomen kielen korottamista virka- ja sivistyskieleksi. Professorina ja senaattorina Snellman vaikuttikin osaltaan painoasetuksen poistoon sek� vuoden 1863 kieliasetukseen, joka nosti suomen kielen aseman periaatteessa ruotsin tasolle 20 vuodessa virka- ja opetuskielen�.
�ij�n klabbi lipes ja se putos Kolera-altaaseen.- Apua, voda on galsaa, apua! M� en osaa tsimmaa, apua! Toinen �ij� tsiigaa sk�ness� r�pik�iv�� gubbee ja sanoo sitte sille: - Hei starbu! Emm�k��n osaa, mut emm� viittis pit�� siit tollast mekkalaa. (JM) Suomen ensimm�iset puolueet syntyiv�t 1800-luvun puoliv�liss�, niiden ohjelmissa "kielikysymys" oli merkitt�v�ll� sijalla. Suometar-lehden (per. 1847) ymp�rille ker��ntyneet "fennomaanit"vaativat suomen kielen aseman vahvistamista ja suomenkielisi� oppikouluja Skandinaavista kulttuuriyhteytt� ja ruotsin kielen ensisijaisuutta korostavia, mutta
my�s ruotsalaisia rodullisesti kehittyneempin� pit�vi� kutsuttiin "svekomaaneiksi" osa ruotsinkielist� sivistyneist�� perusti Liberaalisen puolueen,joka piti kielijakoa merkitykselt��n toissijaisena Suomalaisesta puolueesta erkani Nuorsuomalainen puolue,joka esitti ohjelmassaan liberaaleja uudistuksia j�rjest�ytymisens� aloittanut ensin "wrightil�inen", sittemmin sosialistinen ty�v�enliike ei ottanut juurikaan kielitaisteluun osaa; se pyrki vaikuttamaan ty�v�est�n kannalta merkitt�v�mpiin yhteiskunnallisiin ep�kohtiin.Kielitaistelu riehui autonomian ajalla voimakkaimmillaan 1860-1880 -luvuilla. Vuosisadan lopun ns. sortovuodet ty�nsiv�t kielitaistelun vuosikymmeniksi syrj��n. MIST� HELSINKIL�ISSUOMI ON TEHTY 1800-luvun j�lkipuoliskolla tapahtuneen teollistumisen aiheuttama muuttoaalto, sivistyneist�n piiriss� vaikuttaneet suomalais-kansalliset virtaukset sek� vuoden 1863 kieliasetus, joka virallisti suomen kielen aseman, antoivat merkitt�v�n sys�yksen henkinkil�issuomen k�yt�n m��r�lliselle kasvulle ja laadulliselle kehittymiselle. Helsinkil�issuomen muovautumiseen vaikuttivat siten monet tekij�t: Vuosisadan vaihteen siirtolaisten Helsinkiin mukanaan tuomat murteet:- 1800 -luvun lopulla muutettiin suomenkieliselt� Uudeltamaalta ja Etel�-H�meest�. - Vuosisadan vaihteessa kauempaakin, jopa It�-Suomesta, H�meest� kuitenkin eniten. - Itsen�istymisen j�lkeisin� vuosina yh� enemm�n id�st�: ei merkityst� slangiin. Suomen kirjakieli:Kaupungin suomenkielinen sivistyneist� k�vi rajua kielitaistelua ruotsinkielisyytt� vastaan, suomen puhekielen kehittym�tt�myyden vuoksi se otti aseekseen suomen kirjakielen. Ty�v�est�n puhekieli:
Ty�v�est�n keskuudessa oli syntynyt uusi kielellinen perinne; syntym�paikan, murteen, i�n, ammatin ja sukupuolen mukaan "monenkirjava" ty�v�est� kehitti itselleen yhteisen kielen, joka ei ollut tiettyyn maantieteelliseen alueeseen, vaan yhteiskunnalliseen asemaan pohjautuva. N�m� t�llaiset "sosiaaliset murteet" omaksuivat piirteit� kirja- ja puhekielest� sek� alueellisista murteista. Ruotsin kieli:Osansa helsinkil�issuomessa on my�s pitk�ll� kulttuuri- ja kieliyhteydell� Ruotsiin. (Helsinkil�issuomen rakennusosista professori Heikki Paunosen kirjassa "V�hemmist�kielest� varioivaksi valtakieleksi..." ss. 20-30, 1993). TAULUKKO 1: SUOMEN- JA RUOTSINKIELISTEN %-OSUUDET HELSINGIN V�EST�ST� JA KOKONAISASUKASLUKU 1560-1990
Helsingin perustamisesta 1700-luvun puoliv�liin kaupungissa oli tiett�v�sti suomalaisenemmist�. 1700-luvun alussa alkoi ruotsalaistuminen, joka jatkui 1800-luvun puoliv�liin asti: t�ll�in kaupungin asukkaista suomenkielisi� oli arviolta vain 10% prosenttia. Tosin kaupungin asujamistosta oli osa kaksikielisi� - n�m� luvut eiv�t kerro koko totuutta. Vuonna 1890 kielet olivat tasoissa; sen j�lkeen suomen osuus on vahvistunut. Luvut ovat arvioita vuoteen 1870, jolloin tehtiin ensimm�inen virallinen v�est�nlaskenta. Nyky��n 6,8 %:lla helsinkil�isist� on �idinkielen��n ruotsi. *) on lukuarvo Pitk�nsillan pohjoispuolen Kallio-S�rn�isiss�. ![]() STADIN SLANGIN SYNTY JA KEHITYSMONIKIELINEN, SUOMALAISTUVA JA KASVAVA KAUPUNKI (1880-1900)Helsinki oli jo viime vuosisadan vaihteessa kansainv�linen kaupunki: Kaduilla kuuli suomen ja ruotsin kielen lis�ksi ven�j��, saksaa, romanikielt�, viroa, ranskaa, hollantia, turkkia ja tataaria. T��ll� asui my�s sveitsil�isi�, l�ttil�isi�, b��mil�isi�, m��rej�, jokunen syrj��nikin. Kaupungin asukasluku oli vuosisadan vaihteeseen menness� kasvanut noin 95.000:een. Vanhimmat tehtaat olivat nousseet Pitk�nsillan pohjoispuolelle jo 1700-luvun lopulla. Varsinainen teollistumisen l�pimurto tapahtui 1800-luvun viime vuosikymmenin�. Uutta ty�v�ke� palkattiin kaupungin l�hikunnista, mutta tulijoita oli kauempaakin. Ty�v�est�n asunnot pystytettiin tehtaiden l�helle Kallioon, S�rkkaan, Vallilaan ja Arabiaan. Vuosisadan vaihteessa n�iss� osissa oli nelj�nnes kaupungin v�est�st�, n 22.000 asukasta. Ty�l�iskortteleissa asuivat erikieliset perheet ilman isompia kielirajoja ja -riitoja. Usein perheess� �idill� ja is�ll� oli eri �idinkieli; toisella suomi, toisella ruotsi: tuolloin solmituista avioliitoista per�ti viidennes oli t�llaisia "sekakielisi�". Kaupungin keski- ja yl�luokan piireiss� sen sijaan k�ytiin juuri tuolloin ankaraa "kielitaistelua". "Pitk�nsillan v��r�ll� puolella". Hieno kuvitettu ty�l�iskapunginosa Kallion historia ja nykyp�iv� netti-kokonaisuus. Kuvia Helsingist� 1890-luvulta, l�hinn� keskustan "arvorakennuksia".
- Saisiks m� sovittaa tota sprigii tuol f�nsteris?- Kyll� vain, mutta on meill� sovituskopitkin. (JM) Ty�l�iskortteleiden lapset ja nuoret, ensimm�isen polven "paljasjalkaiset" *), kehittiv�t, enemm�n tai v�hemm�n tietoisesti, puuttuvan identiteetin rakentamiseksi ja omiin k�yt�nn�n tarpeisiinsa ruotsin ja suomen sekakielen, Helsingin eli Stadin slangin. Slangin sanastosta vuosisadan vaihteessa oli per�ti kolmenelj�sosaa ruotsalaisper�isi�. Vaikutteita slangi sai my�s ven�j�st� (voda, bonjaa, tsaiju, snaijaa, mesta, lafka, safka) ja saksastakin (skrode). Slangin k�yt�ll� nuoret my�s ilmoittivat kuuluvansa omaan ryhm��ns�. He halusivat erottautua vanhemmista, sek� muiden paikkakuntien nuorista. Stadin slangi ei ollut siis Helsinkiin muuttaneen sukupolven kieli, vaan heid�n lastensa.
kaksikielinen (suomi/ruotsi) ymp�rist�
k�ytt�jien v�lit�n l�heisyys ja runsas yhdess�olo
suomen ja ruotsin kielen tasapainotilanne
kielellisen ilmaston suvaitsevaisuus, kieli ei ollut erottava tekij�
kielen k�yt�nn�llisyyden korostuminen "oikeellisuuden" kustannuksella
koululaitoksen kielt� huoltava vaikutus oli viel� kovin v�h�ist�
muuttaneiden perheiden lasten tarve luoda omaa identiteetti�.NUORET JA SAKILAISET ENSIMM�ISIN� SLANGINPUHUJINA Stadin slangin ensimm�isi� k�ytt�ji� olivat vuosisadan vaihteen sanomalehtipojat, jotka kaupittelivat kaduilla ja toreilla Susia, Sity� ja Ty�si� (Suometarta, Hufvudstadbladetia ja Ty�miest�). Lehtipojilta kieli siirtyi luontevasti nuorisojengeille, "sakilaisille" eli "s�lleille": mm. "S�rkan Kundit / Gibat / Sakilaiset", "B�rgan / Berkan (= Kallion) S�llit", "R�ban Gibat", "Kinkan S�llit" tai "Kinaporin Apachit". Kielt� nimitettiinkin tuolloin yleisesti "s�llien" eli "sakilaisten" kieleksi, ja my�s "S�rkan (tai R��perin = Punavuori) esperantoksi".
Sakilaista ilmestynyt my�s uusi kirja: Kari Koskela, Huligaanit - Katuel�m�� S�rkassa suurlakosta sis�llissotaan, SKS 2002, 250 siv. Toissijaisia Stadin slangin juuria ovat olleet "paremmista perheist�" l�hteneiden koululaisten ja opiskelijoiden keskuudessa k�ytetty slangi sek� Helsingin ruotsinkielisen nuorison puhuma nuorisokieli. Vanhin kirjallinen n�yte Helsingin suomalaisesta slangista on prof. Heikki Paunosen mukaan Santeri Ivalon 1890 ilmestyneess� Hellaassa -novellissa: "Kun min� eilen illalla palasin labbiksesta, tapasin Aasiksen kohdalla Supiksen, ja niin me laskeusimme t�nne Espikselle, jossa oli mahoton hyv� piikis. Mutta me mentiin Studikselle suoraan Hudista tapaamaan, ja j�imme sinne pariksi tunniksi, kunnes ajoimme Kaisikseen." * * *Ty�l�iskaupunginosista l�hteneen� ja rikoksiinkin taipuvaisten jenginuorten kielen� Stadin slangi leimattiin yleens� ala-tyyliseksi ja paheksuttavaksikin ilmi�ksi. Kouluissa opettajat suhtautuivat oppilaidensa slangink�ytt��n hyvin kielteisesti, koska vuosisadan vaihteessa sivistyneist�ll� oli meneill��n mittava kansallinen "projekti" - ruotsalaisuuksien, "svetisismien, poistaminen ja puhdistetun suomen kielen vaaliminen. Eiv�tk� ty�l�isperheiden �iditk��n useinkaan halunneet olla "mutseja" vaan "�itej�", is�t sen sijaan suhtautuivat slangiin my�nteisemmin, koskapa olivat usein itsekin puhuneet slangia tai puhuivat viel�kin.
- Onks siit jotai h�ikk�� jos dallaa sporakiskoil. Sporatha ts�raa s�hk�l.- Ei, jos ei nosta toista jalkaa samaan aikaan ylh��ll� oleviin johtoihin. (JM) Slangi eli ja muuntui uusien ik�polvien ottaessa osaa sen kehitykseen. Helsingin eri kaupunginosat liittiv�t slangiin omia piirteit��n. Puhtaimmillaan, aitona, "vanha slangi" s�ilyi 1930-luvulle asti. Suurehko murros Stadin slangissa tapahtui sotien, 1939-1945, j�lkeen. Muuttoliike maaseudulta toi Helsinkiin huomattavan m��r�n nuoria, jotka osaltaan muuttivat slangia aiempaa suomalaisper�isemm�ksi. Luovutetuilta alueilta muutti Helsinkiin muutama tuhat siirtokarjalaista. Tiedotusv�lineiden nopea kehittyminen ja niiden sis�ll�n muuttuminen toivat kansainv�lisi� virtauksia pikaisesti ja tehokkaasti nuorison keskuuteen: (amerikan-) englannin kieli ja anglo-amerikkalainen el�m�ntapa sek� uusi ns. nuorisokulttuuri antoivat uusia aineksia slangin luojille.
Sit� nykynuorten slangia, jota he puhuvat muiden kanssa kuin kesken��n, emeritiusprofessori Heikki Paunonen pit�� "nuorten antinormatiivisena puhekielen�", tietoisena korrektin kirjakielen vastaisuutena, osana nuorten kapinallisuutta. TAULUKKO 2: STADIN SLANGISANOJEN ALKUPER�IS- ELI L�HDEKIELI, %-JAKAUMA *) Heikki Paunosen arvio ruotsalaisper�isist� sanoista **) Kaarina Karttusen arvio ***) Pentti Liuttu (pro gradu, HY 1951) kts. taulukon alle. ****) Karttusen slangi-kirjasta laskettu, monia eri slangeja *****) Irma Laitinen (pro gradu, TAY 1990), vain 80-l uudet sanat
***) Liutun mukaan ruotsin 50% koostuu: ruotsin kirjakieli 41%, Suomen ruotsalaismurteet 5%, Ruotsin slangi 4%: ja suomen 39%: suomen kirjakieli 31%, suomen murteet 8%. Suomen ruotsalaismurteista eniten sanoja slangiin ovat luovuttaneet Sipoon, Helsingin pit�j�n ja Tammisaaren murteet; Suomen murteista puolestaan Hollolan, Lammin, Asikkalan, Kosken, Nastolan ja Heinolan eli l�hinn� etel�isen H�meen murteet, my�s keskisen Pohjanmaan murteilla on ollut vaikutusta (Pentti Liuttu, pro gradu, HY 1951). STADIN SLANGIN NELJ� KERROSTUMAA Prof. Heikki Paunonen jakaa Stadin slangin nelj��n kerrostumaan, p��jako on "vanha slangi" ja "uusi slangi" mutta nekin voi jakaa kahteen luokkaan. Paunonen kuitenkin muistuttaa, ett� usein vanha ja uudempi slangi limitt�ytyv�t. Vaikka eri vuosikymmenien slangit eroavat toisistaan kovastikin, Stadin slangissa on havaittavissa selke� kielihistoriallinen jatkumo. TAULUKKO 3: STADIN SLANGIN KERROSTUMAT L�hde: Heikki Paunonen
UUDEMPI STADIN SLANGI Uudemman Stadin slangin tunnusmerkkej� ovat aiempaa suurempi humoristisuus, muuttuvuus, kekseli�isyys, luovuus, yll�tt�vyys ja voimakkaampi tunnelataus. 50-LUKU sanasto ja ��nnerakenne suomalaistuivat (lainat suomesta ja murteista) usein sananalkuiset konsonanttiyhtym�t alkoivat yksinkertaistua.60-LUKU kuvalliset ilmaukset lis��ntyiv�t suomen kielen fraasien muovaaminen kasvoi englanti l�hdekielen� lis�si osuuttaan - ehk� ei niink��n sanojenlukum��r�n vaan tiettyjen sanojen k�yt�n runsauden vuoksi. 70- JA 80-LUKU vierasper�isi� konsonantteja korvattiin kotimaisilla
eli soinnillisia soinnittomilla: b>p, d>t, g>k ja f>v Ruotsin kielen vaikutus v�hentyi ja englannin lis��ntyi.
Kuitenkaan 70- ja 80-lukujen slangi ei ollut niin englantilaisper�ist�
kuin yleisesti arveltiin; tutkimusten mukaan sen ��nneasu muistutti
aiempaa enemm�n yleist� helsinkil�issuomea rakenteeltaan uusi slangi l�hentyi l�hentynyt suomen kielt�:
ep�suomalaisten vokaaliyhdistelmien k�ytt� v�hentyi, esim. byysat > byys�t.
My�s verbien taivutus muuttui: duunata ja slepata -tyyppiset -ta ja -t�- p��tteiset
muodot k�viv�t yh� tavallisemmiksi.90-LUKU mikroilu ja internet-surfailu lis�si mit� todenn�k�isimmin
englannin osuutta slangissa suun etuosassa sihahtava soinnillinen, ter�v� s oli varsinkin helsinkil�istytt�jen suosiossa: "se on sit niinku sillee" etuvokaalit ��nnettiin hyvin takana, leve�sti, ett� � l�henee a:ta, � o:ta l-��nne oli my�s hyvin takainen ja lis�ksi varsin paksu vokaaleja usein liioitellusti venytettiin ja jokaista sanaa
painottiin "kansallisten kirjainten", �:n ja �:n, nousu.
Esim. snagari > sn�g�ri, fagotti > f�g�tti, milkki > m�l�, tagi > t�gi,
elpee > �lppy, handu > h�ndy. (= nakkikioski, homo, maito, sprayattu logo, long playing -levy, k�si) uusien slangi-sanojen elinkaaren pituus my�s muuttui:
sanat ja ilmaisut luotiin pikaisesti hetken tarpeisiin ja ne poistuivat nopeasti.KAKSI ESIMERKKI� STADIN SLANGISTA 1930-LUVULTA: "Silloin kun faija tseenaas hyvin niin joskus otettiin viiden minuutin pys�kin pirssist� fiude ja ts�rattiin hela jengi Seurikseen. Pari kolme tuntia rundattiin saarta, skruudattiin mutsin sm�rgarit ja Magin j�tskit. Himaan mentiin sporalla. Dallattiin ensteks Sipoonkirkon skurupys�kille. Oli liffaa jos sattu tuleen kes�vaunu. Ei haitannu vaikka siin� snadisti bloosas." 1990-LUVULTA: "M� fudasin oven auki ja painuin ineen. Kamat oli t�ysill�. Kukaan ei sanonu mit��. Jama vaan n�ytti tervehdykses keskisormee. Pian munki kamat oli kondiksessa ja me ruvettiin kelaan yht vanhaa bluesia. Se on jotenki ihan kipeen makee fiilis, ku saa tykitt�� vola kyb�ll� jotain hyv�� biisii ja et siin on b�ndi megess�." (Sitaatit emeritiusprof. Heikki Paunosen slangiarkistosta.) Lis�� katkelmia eri vuosikymmenilt�
Poliisi tivasi ep�ilyksenalaiselta, onko h�n syyllinen.- �l� slurkki yrit� teett�� duunejas mulla! Se on sun jobis tshekkaa! (JM) Stadin slangi syntyi aikansa lasten ja nuorten omaksi kieleksi, johon ei vanhemmilla eik� my�hemmin muuttaneilla ollut p��sy�. Se luotiin identiteetin vahvistamiseksi ja k�yt�nn�n tarpeisiin. Sanat v��nnettiin ruotsista ja suomesta, osin ven�j�st�, saksastakin. Nykynuoret puhuvat Helsingiss� nykyslangia, l�hdekielen� suomi ja englanti. Viestint�v�lineiden kehityksen vuoksi sanat ja sanonnat levi�v�t nopeasti ymp�ri Suomea. Nykyslangi on sidoksissa pikemmin ik��n ja el�m�ntyyliin kuin paikkakuntaan: slangi on pirstaloitunut eri alakulttuurien omiksi sis�isiksi slangeiksi. Vanhasta slangista on j�ljell� nelj�-viisisataa sanaa ja ... kapinahenki, toivottavasti. Vanha Stadin slangi el�� joissain i�kk�iden helsinkil�isten "jengeiss�" ja Stadin slangi -yhdistyksess�, mutta se siirtynee l�hitulevaisuudessa luonnollista tiet� k�ytt�jiens� mukana arvokkaasti historian lehdille - toivottavasti sit� ennen mahdollisimman monivivahteisena ��nitallenteille! * * * HEIKKI PAUNONEN: HELSINGIN SLANGISTA Lukemisto-osastossa on lukuisia Paunosen erinomaisia slangi-esseit�, joihin mm. t�m� Slangi.netin historia-osasto paljolti perustuu. "PIKE": PIIRTEIT� STADIN SLANGISTA Lukemisto-osastossa on t�m� erinomainen, itsekoetun persoonallinen ja monipuolinen kokonaisesitys Stadin slangista.
|