|
Perheit� kaikissa Sateenkaaren
v�reiss�
|
|
 |
 |
|
| |
Sateenkaariperheiksi sanotaan usein sellaisia lapsiperheit�, jotka
rakentuvat jonkin muun kuin heteroseksuaalisen parisuhteen ymp�rille. N�m�
ovat esimerkiksi naisparin tai miesparin perheit�,
ei-heteroseksuaalisten yksinhuoltajien perheit� sek� perheit�, joissa
on enemm�n kuin kaksi vanhempaa. Kuitenkin my�s tavanomaisen muotoinen
heteroparin perhe voi olla sateenkaariperhe, jos vanhemmat tai toinen
heist� on biseksuaali tai trans-ihminen, tai ei halua m��ritell�
itse��n perinteisill� sukupuolta ja seksuaalisuutta kuvaavilla
sanoilla. Kysymys on kirjavasta joukosta perhemuotoja ja -tilanteita.
Sateenkaariperheet ovat yht� monenlaisia kuin lapsiperheet muutenkin.
Sateenkaariperheisiin ei yleens� synny lapsia vahingossa. Kukaan ei her��
aamulla ja huomaa, ett� on viime y�n� humalassa adoptoinut lapsen. My�sk��n
lapsettomuusklinikan ajanvaraukseen ei soiteta vahingossa. Sateenkaareva
vanhemmuus on keskim��r�ist� pidemm�n ja tarkemman harkinnan
tulosta, ja perheenlis�yksen saamiseen tarvitaan yleens� my�s
ulkopuolista apua ja
neuvoja.
Suuri osa 1980-luvulla ja viel� 1990-luvullakin kaapista tulleista
lesbo- ja bi-naisista mielsi, ett� ulostulotilanne on my�s valinta
rehellisyyden ja mahdollisen vanhemmuuden v�lill�. �itiys n�htiin k�yt�nn�ss�
mahdollisena vain heterosuhteessa, eik� muita roolimalleja tai tietoa
esimerkiksi koti-inseminaation tekemisest� edes ollut tarjolla.
1990-luvun loppupuolella alettiin julkisuudessa enemm�n keskustella
vaihtoehtoisesta lis��ntymisest� ja perheiden monimuotoisuudesta.
Monet naiset ja naisparit ovatkin nyt ehtineet hakeutua
lapsettomuusklinikoille aivan hedelm�llisen ik�ns� viimeisin�
vuosina. Nuorille ei-heteroseksuaalisille naisille �itiys on t�n� p�iv�n�
jo yksi vaihtoehtoinen tulevaisuudenkuva muiden joukossa.
Koti-inseminaatiolle on my�s vaihtoehtoja: my�s useat yksityiset
lapsettomuusklinikat palvelevat yksin vanhemmaksi haluavia naisia ja
naispareja.
Suurin osa miesparien perheist� Suomessa on uusperheit�, joissa lapset
ovat per�isin jommankumman tai molempien entisist� heterosuhteista. N�ill�
lapsilla on siis �iti ja is�, eik� is�n miesyst�v�� v�ltt�m�tt�
miellet� toiseksi is�ksi tai is�puoleksi. Miesparin yhteinen
vauvakuume on vuosi vuodelta tavallisempi ilmi�, mutta siihen on hyvin
v�h�n l��kkeit�. Nuoremmille homomiehille ajatus jaetusta
vanhemmuudesta yhdess� tutun naisen
tai naisparin kanssa on jo ainakin suurten kaupunkien kulttuureissa
mahdollinen. T�llaisia kolmen tai nelj�n vanhemman perhekokonaisuuksia
on koko ajan enemm�n, ja lapset saattavat asua yht� lailla joko isien
tai �itien luona. Miesparin ei ole Suomessa mahdollista saada lis��ntymisapua
lapsettomuusklinikan kautta.
Suuri osa transvestiittimiehist� el�� avioliitossa ja monet
transsukupuoliset tekev�t p��t�ksen sukupuolenkorjausprosessin
aloittamisesta vasta aikuisi�ss�, perheen perustamisen j�lkeen. N�iss�
perheiss� on my�s lapsia suunnilleen yht� paljon kuin perheiss�
keskim��rin. Mahdollisesti vuosikausia pidetyn salaisuuden
paljastuessa joutuvat useimmiten kriisiin my�s puoliso, lapset ja ehk�
muutkin l�heiset. N�iden perheiden tuen tarpeita ei juurikaan ole
tiedostettu julkisissa sosiaali-, terveys- ja terapiapalveluissa.
Ammatti-ihmisill� on hyvin vaihtelevat valmiudet kohdata sukupuoliv�hemmist�ihin
kuuluvia asiakkaita. My�s perheenlis�yst� harkitessaan
transsukupuoliset joutuvat p��tt�m��n, ovatko
he valmiita astumaan pitk�lle ja mutkaiselle tielle, jonka varrella
joutuvat todenn�k�isesti itse toimimaan ammatti-ihmisten
jatkokouluttajina sek� lis��ntymisteknologian ja perhelains��d�nn�n
ett� transsukupuolisuuden perusfaktojen kohdalla.
Osa trans-ihmisten ja my�s naisparien ja miesparien vanhemmuutta
koskevista ennakkoluuloista liittyy siihen, miten
kyseenalaistamattomasti vanhemmuus kulttuurissamme sukupuolitetaan eli
jaetaan kahtia isyyteen ja �itiyteen.
Voisi olla hyv� v�lill� pys�hty� miettim��n, mit� varsinaista
eroa
�itiydell� ja isyydell� on, tai miksi isien pit�isi olla aina
anatomisesti
miehi� ja �itien naisia. Miten koti-is�n vanhemmuus eroaa koti�itiydest�?
Ainakaan �itiyden erityinen naiseus ei voi perustua vain raskauteen,
synnytykseen ja imett�miseen, koska my�s adoptio�itiys on �itiytt�.
Jokainen yksinhuoltaja voi todistaa, ett� hyvin monenlaisten
vanhemmuuden puolien on mahdollista el�� sovussa my�s yhden ihmisen
sis�ll�. Lastenhuoneen lampun vaihtamiseen ei tarvita v�ltt�m�tt�
lapsen is�� tai naapurin set��, eik� kev�tjuhlamekon ostamiseen
naista.
Kun heteropari perustaa perheen, heid�n ei ole tarpeen v�ltt�m�tt�
lainkaan mietti�, mihin ovat ryhtym�ss�. Heille on tarjolla hyvin
selke� malli siit�, mit� perhe tarkoittaa ja miten siin� elet��n.
Heill� on roolimalleja ja samastumiskohteita niin l�hipiiriss��n
kuin tv-sarjoissa ja kadunvarsimainoksissakin. Osa n�ist� on hyvi� ja
osa ei, mutta samastuminen ja sen kautta oman vanhemmuus-identiteetin
rakentaminen on kuitenkin mahdollista. Sateenkaariperheilt� n�m�
mallit puuttuvat l�hes kokonaan. My�s lastenkulttuuri vaikenee l�hes
kokonaan esimerkiksi perheiden monimuotoisuudesta. Kuitenkin
sateenkaariperheiden lapset kaipaisivat luonnollisesti n�hd� v�lill�
my�s oman perheens� kaltaisia perheit� lastenohjelmissa ja kirjoissa.
Realistisia ja monipuolisia trans-henkil�hahmoja on kaikkein v�hiten.
Mallien ja roolimallien puuttuminen pit�� sis�ll��n my�s
positiivisen
mahdollisuuden. On tyypillist�, ett� tulevat sateenkaarivanhemmat
miettiv�t hyvin tarkkaan, millaisessa perheess� todella haluavat
lapsen kanssa el��. Perhe voidaan esimerkiksi p��ty� l�ht�kohtaisesti
rakentamaan niin, ett� lapsella onkin kaksi kotia ja nelj� vanhempaa
� tilanne, johon valtakulttuurissa p��dyt��n vain avioerokriisin
valitettavana seurauksena.
Aikuisten v�list� parisuhde- ja vanhemmuusdynamiikkaa ja siihen
liittyvi� mahdollisia ongelmia pohditaan usein hyvin hartaasti jo kauan
ennen kuin lapsi on edes saanut alkunsa. Kun esimerkiksi naispari etsii
siemenen luovuttajaa suunnittelemansa koti-inseminaation tekemist�
varten, he miettiv�t hyvin tarkkaan, haluaisivatko lapselleen
aktiivisen is�n ja mill� tavalla aktiivisen, vai toivoisivatko
mieluiten pelkk�� lahjoitusta.
Naisparien ja miesparien lapsiperheet ovat tilastollisesti n�kym�tt�mi�
perheit�. Vaikka vanhemmat voivat virallistaa suhteensa, ei lapsen ja
ei-juridisen vanhemman v�list� suhdetta ole virallisesti olemassa. Ja
vaikka yleinen ilmapiiri on muuttunut huimasti viimeisen kymmenen vuoden
aikana, el�m� ei ole v�ltt�m�tt� yksinkertaista esimerkiksi
pienill� paikkakunnilla. Sateenkaariperheelliset saattavat syrjityksi
tulemisen pelossa salata todellisen perhemuotonsa esimerkiksi p�iv�kodilta
ja koululta. Joskus my�s perheen sukulaisilla ja l�heisill� on
vaikeuksia n�hd� naisparin tai miesparin lapsiperhe oikeana perheen�.
��ritilanteessa isovanhemmat eiv�t lainkaan pid� perheen lapsia
lastenlapsinaan.
Osittaisesta n�kym�tt�myydest� ja rakenteellisesta syrjinn�st�
huolimatta kaikki sateenkaariperheet eiv�t kieriskele ongelmissa ja
kamppaile jatkuvasti ihmisoikeuksiensa puolesta, vaan viett�v�t
tavallista lapsiperheen arkea. Sateenkaariperheiss� elet��n
monenlaista el�m��, kuten lapsiperheiss� yleens�kin. Vanhemman
ominaisuudet kasvattajana ja hoivaajana eiv�t m��r�ydy h�nen homo-
tai biseksuaalisuudestaan tai transsukupuolisuudestaan, vaan h�nen
kokonaispersoonastaan. Sateenkaariperheen vanhemmat voivat olla
joustavia, suvaitsevaisia, vanhanaikaisia, suojelevia, tiukkapipoisia,
helli�, ankaria, tukevia, urheilullisia, ep�varmoja, hassuttelevia...
kuten traditionaalisesti sukupuolittuneet heterovanhemmatkin. Lesbo-,
homo-, bi- ja transvanhemmat kohtaavat samoja vanhemman iloja ja suruja
kuin heterovanhemmatkin.
N�ille monenkirjaville perheille olisi hyvin t�rke��, ett�
todellisuuden
moninaisuus huomioitaisiin niin arjen kohtaamisissa kuin lains��d�nn�ss�kin.
Sateenkaariperheiden n�k�kulmasta vanhemmuus ja perhe eiv�t synny eiv�tk�
riipu biologisista siteist� tai sukupuolirooleista. Perhe syntyy
rakkaudesta ja sitoutumisesta. Lasten kiistaton etu on synty�
toivottuna, v�hint��n yhden rakastavan ja motivoituneen aikuisen
kotiin.
Katso my�s "Vanhemmuus ja lapsen asema".
Lapsen n�k�kulma
- lapsen oma perhe on lapselle t�rkeint�, mit� h�nen
maailmassaan on
- lapsi tarvitsee pysyv�t ja turvalliset suhteet h�nt�
hoitaviin vanhempiin - sek� lapsen kotona asuviin ett� muihin
h�nen el�m�ss��n aktiivisesti l�sn� oleviin
vanhempiin
- lapsi tarvitsee rakkautta, hoivaa, turvallisuutta, jatkuvuutta,
aikaa, huomiota, kuuntelua, leikkimist�, juttelua, rajoja,
ohjausta ja johdatusta maailmaan, ruokaa, unta, kodin, yhdess�
tekemist� ja tunteen siit�, ett� h�n on t�rke� ja tuottaa
iloa vanhemmilleen
- lapsen kotia on my�s kotona asuvien vanhempien parisuhde -
olivat n�m� sitten samaa tai eri sukupuolta
- lapsen oma perhe on lapselle tavallinen ja normaali,
toisenlaiset perheet ovat kiinnostavia
- lapsi haluaa tietoa omasta alkuper�st��n, miten on tullut
maailmaan ja miksi
- lapsi on aina hyvin lojaali vanhempiaan kohtaan: jos
ymp�rist� kyseenalaistaa lapsen perheen, se loukkaa lasta
- lapselle ei ole t�rke��, mill� nimell� h�n vanhempiaan
kutsuu - �idiksi, is�ksi, etunimell�, molempia �itej�
�idiksi...
- lapsi oppii joka p�iv� uutta, joten lasta h�mm�stytt��
kaikki uusi eik� mik��n uusi erityisesti - toisen lapsen
erilainen perhemalli on uusi asia muiden uusien asioiden
joukossa
- toiset lapset eiv�t kiusaa lasta h�nen perhetaustansa takia,
vaan silloin jos lapsi ei osaa pit�� puoliaan, puolustaa
oikeuksiaan ja omaa tilaansa
- lapsi tarvitsee ymp�rist�lt��n sit�, ett� h�nen
perhett��n pidet��n tasavertaisena muiden perheiden
kanssa
- lapsi tarvitsee monenlaisia ihmisen malleja, voidakseen
samaistua ja kokeilla eri rooleja
- jos lapsi ei voi hyvin, se n�kyy lapsesta ja ymp�rill�
olevien aikuisten kuuluu l�hesty� lapsen vanhempia ja
keskustella heid�n kanssa siit�, mist� voi olla kyse
|
Sateenkaariperheen lapsen pelot ja huolet:
- haetaanko tarhasta
ajoissa?
- menet�nk� vanhemmat auto-onnettomuudessa?
- vanhemmat ei
suostu ostamaan uusia pokemon-tavaroita
Muiden lasten pelot ja huolet liittyen sateenkaariperheen lapsiin:
-
kun sill� on monta is�� ja �iti�, niin saako se enemm�n huomiota,
Harry Potter-tavaroita, joululahjoja ja aina sill� on joku pelaamassa
futista
Sateenkaariperheen vanhempien huolet ja pelot:
- miten onnistun
kasvattamaan lapsen niin hyvin, ettei h�nt� kiusata?
- miten suojella
lasta ymp�rist�n asenteellisuudelta?
- miten p�iv�kodissa/koulussa
suhtaudutaan lapseen ja perheeseen?
- menet�nk� lapsen, jos
kumppanini, lapsen biologinen vanhempi kuolee tai sairastuu vakavasti
tai meille tulee ero?
Sateenkaariperheen nuoren huolet ja pelot:
- vanhempia tai itse�
loukataan tai nauretaan
- joudun taas selitt�m��n uudessa tilanteessa... ja huomion keskipisteeksi
- �idit ja uusi poikayst�v�
ei tykk�� toisistaan
- �idit ei p��st� kes�ll� festareille
Perheen ulkopuolisten aikuisten pelot ja huolet:
- lapsesta tulee
homo tai lesbo tai transvestiitti
- lapsesta ei kasva naisellista naista tai miehek�st�
miest�, kun sill� ole kotona mies-is�n ja �iti-nainen mallia
-
lapsen kuva todellisuudesta v��ristyy (todellisuus = on kaksi
vastakkaista sukupuolta ja ne muodostavat parin ja perheen)
- miespari
ei osaa kasvattaa lasta
- homo- tai lesbovanhemmat ovat itsekk�it�
ihmisi� eik� ajattele lapsen parasta
- lasta kiusataan
- joutuuko
lapsi n�kem��n kotona homoseksi�?
- voiko omien lasten antaa
leikki� sateenkaariperheen lasten kanssa?
|
|
 |
|
|
|
|
|