The Wayback Machine - https://web.archive.org/web/20070205202435/http://www.seta.fi:80/fi/setafi49.htm

  Perheit� kaikissa Sateenkaaren v�reiss�

 
 

Sateenkaariperheiksi sanotaan usein sellaisia lapsiperheit�, jotka
rakentuvat jonkin muun kuin heteroseksuaalisen parisuhteen ymp�rille. N�m� ovat esimerkiksi naisparin tai miesparin perheit�, ei-heteroseksuaalisten yksinhuoltajien perheit� sek� perheit�, joissa on enemm�n kuin kaksi vanhempaa. Kuitenkin my�s tavanomaisen muotoinen heteroparin perhe voi olla sateenkaariperhe, jos vanhemmat tai toinen heist� on biseksuaali tai trans-ihminen, tai ei halua m��ritell� itse��n perinteisill� sukupuolta ja seksuaalisuutta kuvaavilla sanoilla. Kysymys on kirjavasta joukosta perhemuotoja ja -tilanteita. Sateenkaariperheet ovat yht� monenlaisia kuin lapsiperheet muutenkin.

Sateenkaariperheisiin ei yleens� synny lapsia vahingossa. Kukaan ei her�� aamulla ja huomaa, ett� on viime y�n� humalassa adoptoinut lapsen. My�sk��n lapsettomuusklinikan ajanvaraukseen ei soiteta vahingossa. Sateenkaareva vanhemmuus on keskim��r�ist� pidemm�n ja tarkemman harkinnan tulosta, ja perheenlis�yksen saamiseen tarvitaan yleens� my�s ulkopuolista apua ja
neuvoja.

Suuri osa 1980-luvulla ja viel� 1990-luvullakin kaapista tulleista lesbo- ja bi-naisista mielsi, ett� ulostulotilanne on my�s valinta rehellisyyden ja mahdollisen vanhemmuuden v�lill�. �itiys n�htiin k�yt�nn�ss� mahdollisena vain heterosuhteessa, eik� muita roolimalleja tai tietoa esimerkiksi koti-inseminaation tekemisest� edes ollut tarjolla. 1990-luvun loppupuolella alettiin julkisuudessa enemm�n keskustella vaihtoehtoisesta lis��ntymisest� ja perheiden monimuotoisuudesta. Monet naiset ja naisparit ovatkin nyt ehtineet hakeutua lapsettomuusklinikoille aivan hedelm�llisen ik�ns� viimeisin� vuosina. Nuorille ei-heteroseksuaalisille naisille �itiys on t�n� p�iv�n� jo yksi vaihtoehtoinen tulevaisuudenkuva muiden joukossa. Koti-inseminaatiolle on my�s vaihtoehtoja: my�s useat yksityiset
lapsettomuusklinikat palvelevat yksin vanhemmaksi haluavia naisia ja
naispareja.

Suurin osa miesparien perheist� Suomessa on uusperheit�, joissa lapset ovat per�isin jommankumman tai molempien entisist� heterosuhteista. N�ill� lapsilla on siis �iti ja is�, eik� is�n miesyst�v�� v�ltt�m�tt� miellet� toiseksi is�ksi tai is�puoleksi. Miesparin yhteinen vauvakuume on vuosi vuodelta tavallisempi ilmi�, mutta siihen on hyvin v�h�n l��kkeit�. Nuoremmille homomiehille ajatus jaetusta vanhemmuudesta yhdess� tutun naisen
tai naisparin kanssa on jo ainakin suurten kaupunkien kulttuureissa
mahdollinen. T�llaisia kolmen tai nelj�n vanhemman perhekokonaisuuksia on koko ajan enemm�n, ja lapset saattavat asua yht� lailla joko isien tai �itien luona. Miesparin ei ole Suomessa mahdollista saada lis��ntymisapua lapsettomuusklinikan kautta.

Suuri osa transvestiittimiehist� el�� avioliitossa ja monet
transsukupuoliset tekev�t p��t�ksen sukupuolenkorjausprosessin
aloittamisesta vasta aikuisi�ss�, perheen perustamisen j�lkeen. N�iss� perheiss� on my�s lapsia suunnilleen yht� paljon kuin perheiss� keskim��rin. Mahdollisesti vuosikausia pidetyn salaisuuden paljastuessa joutuvat useimmiten kriisiin my�s puoliso, lapset ja ehk� muutkin l�heiset. N�iden perheiden tuen tarpeita ei juurikaan ole tiedostettu julkisissa sosiaali-, terveys- ja terapiapalveluissa. Ammatti-ihmisill� on hyvin vaihtelevat valmiudet kohdata sukupuoliv�hemmist�ihin kuuluvia asiakkaita. My�s perheenlis�yst� harkitessaan transsukupuoliset joutuvat p��tt�m��n, ovatko
he valmiita astumaan pitk�lle ja mutkaiselle tielle, jonka varrella joutuvat todenn�k�isesti itse toimimaan ammatti-ihmisten jatkokouluttajina sek� lis��ntymisteknologian ja perhelains��d�nn�n ett� transsukupuolisuuden perusfaktojen kohdalla.

Osa trans-ihmisten ja my�s naisparien ja miesparien vanhemmuutta koskevista ennakkoluuloista liittyy siihen, miten kyseenalaistamattomasti vanhemmuus kulttuurissamme sukupuolitetaan eli jaetaan kahtia isyyteen ja �itiyteen.
Voisi olla hyv� v�lill� pys�hty� miettim��n, mit� varsinaista eroa
�itiydell� ja isyydell� on, tai miksi isien pit�isi olla aina anatomisesti
miehi� ja �itien naisia. Miten koti-is�n vanhemmuus eroaa koti�itiydest�?
Ainakaan �itiyden erityinen naiseus ei voi perustua vain raskauteen,
synnytykseen ja imett�miseen, koska my�s adoptio�itiys on �itiytt�. Jokainen yksinhuoltaja voi todistaa, ett� hyvin monenlaisten vanhemmuuden puolien on mahdollista el�� sovussa my�s yhden ihmisen sis�ll�. Lastenhuoneen lampun vaihtamiseen ei tarvita v�ltt�m�tt� lapsen is�� tai naapurin set��, eik� kev�tjuhlamekon ostamiseen naista.

Kun heteropari perustaa perheen, heid�n ei ole tarpeen v�ltt�m�tt� lainkaan mietti�, mihin ovat ryhtym�ss�. Heille on tarjolla hyvin selke� malli siit�, mit� perhe tarkoittaa ja miten siin� elet��n. Heill� on roolimalleja ja samastumiskohteita niin l�hipiiriss��n kuin tv-sarjoissa ja kadunvarsimainoksissakin. Osa n�ist� on hyvi� ja osa ei, mutta samastuminen ja sen kautta oman vanhemmuus-identiteetin rakentaminen on kuitenkin mahdollista. Sateenkaariperheilt� n�m� mallit puuttuvat l�hes kokonaan. My�s lastenkulttuuri vaikenee l�hes kokonaan esimerkiksi perheiden monimuotoisuudesta. Kuitenkin sateenkaariperheiden lapset kaipaisivat luonnollisesti n�hd� v�lill� my�s oman perheens� kaltaisia perheit� lastenohjelmissa ja kirjoissa. Realistisia ja monipuolisia trans-henkil�hahmoja on kaikkein v�hiten.

Mallien ja roolimallien puuttuminen pit�� sis�ll��n my�s positiivisen
mahdollisuuden. On tyypillist�, ett� tulevat sateenkaarivanhemmat miettiv�t hyvin tarkkaan, millaisessa perheess� todella haluavat lapsen kanssa el��. Perhe voidaan esimerkiksi p��ty� l�ht�kohtaisesti rakentamaan niin, ett� lapsella onkin kaksi kotia ja nelj� vanhempaa � tilanne, johon valtakulttuurissa p��dyt��n vain avioerokriisin valitettavana seurauksena.
Aikuisten v�list� parisuhde- ja vanhemmuusdynamiikkaa ja siihen liittyvi� mahdollisia ongelmia pohditaan usein hyvin hartaasti jo kauan ennen kuin lapsi on edes saanut alkunsa. Kun esimerkiksi naispari etsii siemenen luovuttajaa suunnittelemansa koti-inseminaation tekemist� varten, he miettiv�t hyvin tarkkaan, haluaisivatko lapselleen aktiivisen is�n ja mill� tavalla aktiivisen, vai toivoisivatko mieluiten pelkk�� lahjoitusta.

Naisparien ja miesparien lapsiperheet ovat tilastollisesti n�kym�tt�mi�
perheit�. Vaikka vanhemmat voivat virallistaa suhteensa, ei lapsen ja
ei-juridisen vanhemman v�list� suhdetta ole virallisesti olemassa. Ja vaikka yleinen ilmapiiri on muuttunut huimasti viimeisen kymmenen vuoden aikana, el�m� ei ole v�ltt�m�tt� yksinkertaista esimerkiksi pienill� paikkakunnilla. Sateenkaariperheelliset saattavat syrjityksi tulemisen pelossa salata todellisen perhemuotonsa esimerkiksi p�iv�kodilta ja koululta. Joskus my�s perheen sukulaisilla ja l�heisill� on vaikeuksia n�hd� naisparin tai miesparin lapsiperhe oikeana perheen�. ��ritilanteessa isovanhemmat eiv�t lainkaan pid� perheen lapsia lastenlapsinaan.

Osittaisesta n�kym�tt�myydest� ja rakenteellisesta syrjinn�st� huolimatta kaikki sateenkaariperheet eiv�t kieriskele ongelmissa ja kamppaile jatkuvasti ihmisoikeuksiensa puolesta, vaan viett�v�t tavallista lapsiperheen arkea. Sateenkaariperheiss� elet��n monenlaista el�m��, kuten lapsiperheiss� yleens�kin. Vanhemman ominaisuudet kasvattajana ja hoivaajana eiv�t m��r�ydy h�nen homo- tai biseksuaalisuudestaan tai transsukupuolisuudestaan, vaan h�nen kokonaispersoonastaan. Sateenkaariperheen vanhemmat voivat olla joustavia, suvaitsevaisia, vanhanaikaisia, suojelevia, tiukkapipoisia, helli�, ankaria, tukevia, urheilullisia, ep�varmoja, hassuttelevia... kuten traditionaalisesti sukupuolittuneet heterovanhemmatkin. Lesbo-, homo-, bi- ja transvanhemmat kohtaavat samoja vanhemman iloja ja suruja kuin heterovanhemmatkin.

N�ille monenkirjaville perheille olisi hyvin t�rke��, ett� todellisuuden
moninaisuus huomioitaisiin niin arjen kohtaamisissa kuin lains��d�nn�ss�kin. Sateenkaariperheiden n�k�kulmasta vanhemmuus ja perhe eiv�t synny eiv�tk� riipu biologisista siteist� tai sukupuolirooleista. Perhe syntyy rakkaudesta ja sitoutumisesta. Lasten kiistaton etu on synty� toivottuna, v�hint��n yhden rakastavan ja motivoituneen aikuisen kotiin.

Katso my�s "Vanhemmuus ja lapsen asema".

 

Lapsen n�k�kulma

  • lapsen oma perhe on lapselle t�rkeint�, mit� h�nen maailmassaan on 
  • lapsi tarvitsee pysyv�t ja turvalliset suhteet h�nt� hoitaviin vanhempiin - sek� lapsen kotona asuviin ett� muihin h�nen el�m�ss��n aktiivisesti l�sn� oleviin vanhempiin 
  • lapsi tarvitsee rakkautta, hoivaa, turvallisuutta, jatkuvuutta, aikaa, huomiota, kuuntelua, leikkimist�, juttelua, rajoja, ohjausta ja johdatusta maailmaan, ruokaa, unta, kodin, yhdess� tekemist� ja tunteen siit�, ett� h�n on t�rke� ja tuottaa iloa vanhemmilleen
  • lapsen kotia on my�s kotona asuvien vanhempien parisuhde - olivat n�m� sitten samaa tai eri sukupuolta 
  • lapsen oma perhe on lapselle tavallinen ja normaali, toisenlaiset perheet ovat kiinnostavia 
  • lapsi haluaa tietoa omasta alkuper�st��n, miten on tullut maailmaan ja miksi
  • lapsi on aina hyvin lojaali vanhempiaan kohtaan: jos ymp�rist� kyseenalaistaa lapsen perheen, se loukkaa lasta  
  • lapselle ei ole t�rke��, mill� nimell� h�n vanhempiaan kutsuu - �idiksi, is�ksi, etunimell�, molempia �itej� �idiksi... 
  • lapsi oppii joka p�iv� uutta, joten lasta h�mm�stytt�� kaikki uusi eik� mik��n uusi erityisesti - toisen lapsen erilainen perhemalli on uusi asia muiden uusien asioiden joukossa
  • toiset lapset eiv�t kiusaa lasta h�nen perhetaustansa takia, vaan silloin jos lapsi ei osaa pit�� puoliaan, puolustaa oikeuksiaan ja omaa tilaansa
  • lapsi tarvitsee ymp�rist�lt��n sit�, ett� h�nen perhett��n pidet��n tasavertaisena muiden perheiden kanssa 
  • lapsi tarvitsee monenlaisia ihmisen malleja, voidakseen samaistua ja kokeilla eri rooleja 
  • jos lapsi ei voi hyvin, se n�kyy lapsesta ja ymp�rill� olevien aikuisten kuuluu l�hesty� lapsen vanhempia ja keskustella heid�n kanssa siit�, mist� voi olla kyse 

 

 

Sateenkaariperheen lapsen pelot ja huolet: 

  • haetaanko tarhasta ajoissa? 
  • menet�nk� vanhemmat auto-onnettomuudessa? 
  • vanhemmat ei suostu ostamaan uusia pokemon-tavaroita

Muiden lasten pelot ja huolet liittyen sateenkaariperheen lapsiin: 

  • kun sill� on monta is�� ja �iti�, niin saako se enemm�n huomiota, Harry Potter-tavaroita, joululahjoja ja aina sill� on joku pelaamassa futista

Sateenkaariperheen vanhempien huolet ja pelot:

  • miten onnistun kasvattamaan lapsen niin hyvin, ettei h�nt� kiusata?
  • miten suojella lasta ymp�rist�n asenteellisuudelta?
  • miten p�iv�kodissa/koulussa suhtaudutaan lapseen ja perheeseen?
  • menet�nk� lapsen, jos kumppanini, lapsen biologinen vanhempi kuolee tai sairastuu vakavasti tai meille tulee ero?

Sateenkaariperheen nuoren huolet ja pelot:

  • vanhempia tai itse� loukataan tai nauretaan
  • joudun taas selitt�m��n uudessa tilanteessa... ja huomion keskipisteeksi
  • �idit ja uusi poikayst�v� ei tykk�� toisistaan 
  • �idit ei p��st� kes�ll� festareille

Perheen ulkopuolisten aikuisten pelot ja huolet:

  • lapsesta tulee homo tai lesbo tai transvestiitti 
  • lapsesta ei kasva naisellista naista tai miehek�st� miest�, kun sill� ole kotona mies-is�n ja �iti-nainen mallia 
  • lapsen kuva todellisuudesta v��ristyy (todellisuus = on kaksi vastakkaista sukupuolta ja ne muodostavat parin ja perheen)
  • miespari ei osaa kasvattaa lasta 
  • homo- tai lesbovanhemmat ovat itsekk�it� ihmisi� eik� ajattele lapsen parasta 
  • lasta kiusataan
  • joutuuko lapsi n�kem��n kotona homoseksi�?
  • voiko omien lasten antaa leikki� sateenkaariperheen lasten kanssa?